Käärme herättää meissä eurooppalaisissa epäluuloa ja vähän pelkoakin. Tutussa tarinassa paratiisin käärme on viettelevä ja vaarallinen. Aasiassa matelijan olemus on tulkittu toisin. Intiassa hedelmällisyyden ja hyvinvoinnin käärmejumaluudelle tarjotaan ruokalahjoja päivittäin. Kaakkois-Aasian buddhalaisessa taiteessa monipäinen käärme suojelee meditoivaa Buddhaa. Japanissa käärmeellä on tärkeä tehtävä viestinviejänä luontoa hallitsevien kamien ja ihmisten välillä. Käärmeiden viihtyminen maanalaisissa koloissaan ja horrostaminen kylmän vuodenajan yli on antanut pontta uskomukselle, että matelijalla on yhteys maan satoa tuottaviin voimiin. Lisäksi käärmeiden herkkupaloinaan popsimat jyrsijät ovat viljelijöiden ikiaikaisia vihollisia. Ilmiselvä syy ja seuraus käärmeen ikiaikaiselle pyhyydelle löytyy varhaisten ihmisten toimeentulosta. Vaikka käärme nähdään hyväntahtoisena ja siunaavana, on sillä myös toinen olemus.

Nahkansa luova käärme antaa tilaa mielikuvituksen lennolle. Myyttien ja uskomusjärjestelmien taustavaikuttajat, tietäjät, tarinasepot ja myöhemmin kirjailijat ja taiteilijat ovat tarttuneet muodonmuutoksen tarjoamaan aihelmaan vuosisatojen ajan. Vaikka Intiassa käärmejumala Nagaraja on miespuolinen, ovat Itä-Aasian lukuisat käärmehenget usein saaneet naisen hahmon. Ehkä ajatuskulku yhdistelee taivaalla havainnoitavaa kuunkiertoa ja naiselliseksi tulkittuja mielialojen vaihtelua käärmeiden arvaamattomuuteen?

Vuonna 1752 Edon, nykyisen Tokion, teatteriyleisö haltioitui uudesta näytelmästä. Musume Dōjōji, Dōjōji-temppelin neito on intohimoa, petoksia ja kauhua yhdistelevä kabukinäytelmä. Nuori kaunotar Kiyohime rakastuu komeaan munkki Anchiniin. Luostarilupauksen antanut Anchin torjuu neidon, mutta antautuu lopulta rakkauden iloihin tämän kanssa. Aamun koittaessa mies tulee toisiin ajatuksiin ja jättää neidon lupaamalla palata tämän luo vierailtuaan temppelissä. Kyseessä on kuitenkin valhe. Kiyohime seuraa askeleitaan kiirehtivää munkkia joen partaalle. Anchin hoputtaa lautturia matkaan, mutta Kiyohime hyppää jokeen uidakseen hänen peräänsä. Rakastunut tyttö muuttuu kauhistuttavaksi käärmehirviöksi. Tarinan jännittävässä loppukohtauksessa Anchin on piiloutunut temppelin pronssiseen kelloon. Käärme-Kiyohime kietoutuu sen ympärille, puhaltaa kidastaan tulenlieskat polttaen petollisen miehen kellon sisällä kuoliaaksi.

Näytelmä käärmeneito Kiyohimen kohtalokkaasta rakkaudesta kirjoitettiin 1400-luvulla no-teatterin näyttämölle. Se on sen jälkeen inspiroinut lukemattomia niin kabukin kuin puupiirrostaiteilijoidenkin joukkoa. Tarinasta tunnetaan versioita, joissa Anchin vaihtelevasti onnistuu torjumaan viettelyksen, mutta pettää tytön kaikki tyynni. Musume Dōjōji on perinteisen naisrooliin eläytyvän miesnäyttelijän onnagatan juhlaa. Näytelmää esitetään edelleen ja se on myös filmattu useaan kertaan. Onpa näytelmästä esitetty sellainenkin versio, jossa tapahtumat sijoittuvat kristilliseen kirkkoon ja Anchin onkin katolinen pappi.

Perinteisen kiinalaisen horoskoopin mukaan käärmeen vuonna syntyneet ovat älykkäitä, tarkkanäköisiä, suunnitelmallisia ja taiteellisia. Käärmeiden syntymävuosia ovat 1941, 1953, 1965, 1977, 1989, 2001, 2013 ja 2025. Koska kyseessä on kuukalenteri, tammi-helmikuun vaihteessa syntyneet voivat tarkastaa eläinmerkin vaihtumisen päivät netistä, esim. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kiinalainen_horoskooppi

Teksti (c) Irene Wai Lwin Moe
Piirros (c) Daniel Wai Lwin Moe