Legenda kertoo, että noin 2200 eaa. hallinneella keisari Shunilla oli oikeusministerinä oppinut nimeltä Gao Yao. Kun rikoksista epäiltyjä tuotiin hänen eteensä kuulusteltavaksi, kerrotaan tuomarin luottaneen päätöksissään erehtymättömän vuohen Xiezhin kykyyn. Xiezhi, mustanpuhuvalla turkilla, sorkkajaloilla varustettu yksisarvinen vuohi kuului muinaisessa Kiinassa ylimmän tuomarin apujoukkoihin. Sillä oli taito erottaa todenpuhujat valehtelijoista. Jos sen edessä puhuttiin palturia, otti otus vauhtia ja pukkasi pahantekijää kipeästi takamukseen. Syyttömät se jätti rauhaan. Tarina on elänyt kansanperinteessä vuosisatoja ja näyttäytyy nykypäivänä historiallisten draamojen asuissa. Keisarillisten tuomareiden käyttämä päähine on nimeltään xiezhi-hattu. Se symboloi tuomaroinnin oikeudenmukaisuutta ja lahjomattomuutta, joiden arvellaan kuuluvan myös vuohen vuonna syntyneiden henkilöiden ominaisuuksiin. Vaikka tarinassa esittäytyvä oikeudenpalvelija tulkitaan usein vuoheksi, kuvataan Xiezhi taiteessa mytologiseksi yhdistelmäksi leijonaa, yksisarvista ja lohikäärmettä. Sen pelottava ulkonäkö muistuttaakin tuomarin eteen raahattujen rikollisten painajaista pikemmin kuin laitumella ruohoa rouskuttavaa kotoista sarvipäätä.

Kiinalaisen kulttuuripiirin vuohi on matkannut naapurimaihin hieman erilaisin painotuksin. Vietnamissa vuohi on aina ollut tärkeä kotieläin. Sitä on kunnioitettu vaurauden ja hyvinvoinnin symbolina: kun piha-aitauksessa käyskentelee muutama vuohi, ei perheessä nähdä nälkää. Sarvilla on arveltu olevan voimaa edistää niin miesten kuin naistenkin seksuaalista kykyä. Kiinaa ja puolta maailmaa hallinneiden mongolien maailmassa vuohi oli shamanistisen kauden tulenjumalan Od Khanin ratsu. Lieneekö liian pitkälle vietyä arvailua, että tiibetinbuddhalaisen vuohella ratsastavan sepän Garwa Nagpon taustalla piileskelee ikivanha tulen hallintaan liittyvä uskomusperinne.

Kiinalaisen horoskoopin vuohi muokkautui Japanissa leppoisaksi lampaaksi. Kyseessä on kielikukkanen, sillä kiinan sana vuohi yang 羊 tarkoittaa Japanissa lammasta. Nisäkkäiden lihan syöminen oli Japanissa harvinaista 600-luvulta 1800-luvun puoliväliin. Lampaiden kasvatuskaan ei saarivaltakunnassa ole kovin tavallista, sillä kostea ilmasto ei suosi tuuheaturkkisten eläinten hyvinvointia. Japanissa vuohia kasvatettiin kotieläiminä vasta melko myöhään, joidenkin arvioiden mukaan vasta 1800-luvun alkukymmeninä. Vuohet saapuivat saarille mahdollisesti korealaisten maahanmuuttajien mukana. Koreassa elävä vuohilaji on oma erityinen rotunsa (Capra hircus coreanae).

Perinteisen kiinalaisen horoskoopin mukaan vuohen/lampaan vuonna syntyneet ovat tunteellisia, lempeitä ja oikeudenmukaisia. Perheestä ja lähipiiristä huolta pitäviä vuohia pidetään turvallisina puolisoina ja vanhempina. Vuohien syntymävuosia ovat 1931, 1943, 1955, 1967, 1979, 1991, 2003 ja 2015. Koska kyseessä on kuukalenteri, tammi-helmikuun vaihteessa syntyneet voivat tarkastaa eläinmerkin vaihtumisen päivät netistä, esim. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kiinalainen_horoskooppi

Teksti (c) Irene Wai Lwin Moe
Piirros (c) Daniel Wai Lwin Moe