Huhtikuussa 2014 yleisö kansainvälisessä antiikkihuutokaupassa kohahti. Shanghaista kotoisin oleva keräilijä Liu Yiqian hankki kokoelmiinsa maailman kalleimman teekupin, 27 miljoonaa euroa maksaneen ”kanakupin”. Sen ohueen posliiniin on kuvattu kukko, kana ja kananpoika. Kupin korkeaan hintaan vaikutti sen historia: noin 540 vuotta sitten kupposesta siemaili teetä Ming-keisari Chenghua (1447-1487), joka muistetaan mm. Jingdezhengin kuuluisien posliinitehtaiden tukijana. Keisarillisen kupin kylkeen maalattu kanaperheen puuhia esittävä arkinen ja yllättävän vaatimaton kuva-aihelma mietityttää suomalaista. Mistä oikein on kysymys?

Kukko symboloi Kiinassa miehekkyyttä, voimaa ja täsmällisyyttä. Muinaiset kiinalaiset eivät syöneet kukkoja, sillä niiden uskottiin karkottavan demonit ja pahat henget pois kodin piiristä. Valkoinen kukko asetettiin vainajan arkulle hoitamaan samaa tehtävää. Kodin seinään maalatun punaisen kukon luotettiin suojaavan taloa tulipalolta. Kukon ryhdikkäässä hahmossa ja ylväässä askelluksessa nähtiin keisarillisen virkamiehen olemus. Kukon helttakin muistutti omanarvontuntoisten mandariinien korkeaa päähinettä. Ehkä keisari teetä kanakupista juodessaan koki hallitsevansa virkamiestensä toimia kentällä?

Kukon aikainen aamuherätys on tehnyt linnusta auringonnousun symbolin myös Intiassa. Etelä-Intiassa sodanjumala Muruganin lippua komistaa kukon kuva. Japanissa kukolla on tärkeä rooli Auringonjumalatar Amaterasun tutussa legendassa. Veljensä myrskynjumala Susanoon kepposesta suuttunut jumalatar piiloutui luolaan ja jätti maailman pimeyteen. Muut jumalat pohtivat kuinka aurinko, valo ja lämpö saataisiin houkuteltua takaisin. Jumalatar Ame no Uzume aloitti vauhdikkaan tanssin, joka sai koko jumaljoukon nauramaan iloisesti. Kukon kerrotaan lentäneen torii-portin päälle seuraamaan tapahtumia. Kun Amaterasu naisellisen uteliaana kurkisti luolan suulta, vetivät jumalat hänet ulos ja sulkivat nopeasti luolan suun. Aurinko oli palannut. Siitä alkaen kukko on herättänyt uinuvan jumalattaren aamuisin. Amaterasun nimikkopyhäköllä Isessä vieraileva näkeekin lukuisten kukkojen liikkuvan vapaasti ja kuoputtelevan maata pyhäkön puistoissa ja pihamailla.

Kukolla on keskeinen tehtävä monissa idän uskonnoissa. Se on viestinviejä ihmisten ja jumalten välissä. Uskontotieteen näkökulmasta kyseessä on ikivanha ja kaikille kulttuureille yhteinen ajatus ihmiskunnan kohtalonyhteydestä luontoon. Eläinoppaathan johdattelivat myös muinaissuomalaista shamaania vaaralliselle matkalle tuonpuoleiseen. Monet kansat arvelivat olevansa sukua jollekin voimakkaalle eläimelle: Eläin-esi-isää kunnioitettiin yhteisön toteemina. Myöhemmin hallitsijat esittelivät mielellään eläinsymboleita voiman ja vallan merkkeinä. Kiinalaisen keisarin teekuppia koristava kotoisa kukko lienee koko mahtijoukon rauhanomaisin.

Kukon vuonna syntyneillä on taipumus pyrkiä ottamaan ohjat niin kotona kuin työpaikallakin. Kukot pitävät järjestyksestä ja huomauttavat kärkevästi, jos aikataulu uhkaa lipsua. Kukkojen syntymävuosia ovat 1933, 1945, 1957, 1969, 1981, 1993, 2005 ja 2017. Koska kyseessä on kuukalenteri, tammi-helmikuun vaihteessa syntyneet voivat tarkastaa eläinmerkin vaihtumisen päivät netistä, esim. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kiinalainen_horoskooppi

Teksti (c) Irene Wai Lwin Moe
Piirros (c) Daniel Wai Lwin Moe