Kabuki liitetään taidemuotona Edo-kauden kaupunkikulttuurin nousuun. Dramaattisia juonenkäänteitä, romantiikkaa ja taistelua sisältävä kabuki vetosi varakkaaseen kauppiasluokkaan, jolla oli varaa uuteen ylellisyyteen: vapaa-aikaan. Kabukin perustajaksi nimetään Izumon pyhäkön lähellä 1578 syntynyt Izumo no Okuni. Hän toimi Izumo-taishan pyhäkköneitosena (miko) ja herätti jo varhain huomiota poikkeuksellisen kauniilla tanssillaan. Kun pyhäkön pappi matkusti silloiseen pääkaupunkiin Kiotoon keräämään lahjoituksia, otti hän nuoren tanssijattaren mukaansa. Okuni oli omaksunut myös buddhalaisten munkkien kehittämän ja suosituksi kansantanssiksi muotoutuneen nembutsu odorin askelkuviot, joita hän sovelsi kehittelemiinsä eroottisesti vihjaileviin uusiin tansseihin. Kun nokkela Okuni vielä lisäsi esityksiinsä koomisia sketsejä aiheenaan ilotalojen asiakkaiden kommellukset, oli yleisön suosio taattu. Okuni päätti jäädä Kiotoon. Hän perusti vuonna 1603 naisista koostuvan ryhmän, jota hänen ihailijansa alkoivat kutsua nimellä kabuki.

Okunin näyttelijät ja tanssijat esiintyivät ilta illan jälkeen Kamo-joen partaalla yhä kasvavalle joukolle innokkaita katselijoita. Alempiin yhteiskuntaluokkiin kuuluvat naiset esiintymässä miesten rooleissa, epämääräisiä ja rivoja lauluja hoilaten oli aikalaisia kohauttava tapaus. Skandaalimainen ryhmä tilattiin esiintymään kaikessa hiljaisuudessa jopa hovin arvokkaille naisille. Pääkaupunkilaisten moraalista huolestunut shogun Tokugawa Iemitsu kielsi naisten teatteriryhmät vuonna 1629. Näyttämön valtasivat miehet, jotka ovat vuodesta 1628 alkaen esittäneet kaikki näytelmien roolit. Miesnäyttelijöiden suosio nosti suureen yleisöön kabuki-kuumeen, joka vetää vertoja nykyajan pop-idolien palvonnalle.

Kabuki-teatterin kumadori-kasvomaskit alleviivaavat roolihahmojen olemukseen ja luonteeseen liittyviä ominaisuuksia. Väreinä käytetään ainoastaan punaista, sinistä, mustaa ja ruskeaa, mutta niillä luodaan jopa 50 eri hahmoa. Pohjaväri on valkoinen. Punainen on merkki hyveistä ja rohkeudesta. Siniset kasvot kertovat, että hahmo on katala. Kyseessä voi olla ihminen, henkiolento tai esimerkiksi kummitus, joka on jäänyt maailmojen väliin. Punaruskea maski kuuluu demoneille. Kasvojen piirteitä, erityisesti kulmakarvoja ja silmiä korostetaan lisäksi mustalla.

ARTIKKELIKUVA
Puupiirroksessa on esitettynä jännittävä kohtaus suosikkinäytelmästä Hanano Saga Nekomata Zoshi, ”Sagan linnan kissakummitus”. Näytelmä sai ensi-iltansa Edossa, nykyisessä Tokiossa vuonna 1853. Sen juoni perustuu näytelmäkirjailija Segawa Joko III:n (1806-1881) vapaasti kehittelemiin tarinoihin 1600-luvulla eläneen lääninherra Nabeshima Mitsushigen (1632-1700) elämästä.

HANANO SAGA NEKOMATA ZOSHI
Näytelmän tapahtumat käynnistyvät, kun Nabeshiman suku pyrkii valloittamaan Hizen alueen kilpailevalta Ryūzōjin klaanilta. Naoshige haastaa Ryūzōjia edustavan Ryūzōji Matahichiron go-peliin. Kun Naoshige häviää, hän suuttuu ja surmaa Matahichiron. Tämän äiti purkaa surua poikansa kuolemasta kissalleen ja surmaa sen jälkeen itsensä perheen kunnian nimissä. Lemmikkikissa Tama nuolee kuolleen emäntänsä verta ja muuttuu kauhistuttavia voimia omaavaksi olennoksi. Kissakummitus kostaa Mitsushigelle surmatyöt piinaamalla tätä kauhistuttavilla painajaisilla yö toisensa perään. Lopulta Mitsushigelle uskollinen samurai Komori Hanzaemon tappaa kissan ja pelastaa näin Nabeshiman klaanin.

Näytelmän taustalla heijasteleva historiallinen tapahtuma kohautti teattereissa käyvää yleisöä ensi-illan jälkeen, kun Nabeshiman klaani yritti kieltää sen esittämisen. Kummitteleva kissa sai entistä pelottavampia muotoja taajaan leviävissä juoruissa, Kiertelevien tarinankertojien esittämät kauhukertomukset lisäsivät näytelmän suosiota entisestään. Segawa Joko on kabukinäytelmien kirjoittajien taiteilijanimi. Se periytyy mestarilta oppilaalle samaan tapaan kuin näyttämönimet kabukinäyttelijöillä. Puupiirroksessa kummitus ilmestyy Ito Sotalle. Ito Sotan roolissa on kabukinäyttämön kuuluisimpiin sukuihin kuuluva Ichikawa Danjūrō VIII. Takayaman roolissa Ichikawa Kodanji IV.

Teksti © Irene Wai Lwin Moe

Puupiirros
Utagawa TOYOKUNI III (Kunisada) (1786-1865)
Alkuperäinen teos on esillä näyttelyssä:
KAUNOTTAREN MEIKKIPEILI
Kuopion korttelimuseo 11.11.2021–10.4.2022
Japanilaisia puupiirroksia Tuula Moilasen kokoelmasta
https://kuopionkorttelimuseo.fi/nayttelyt/