Lakka-astiat – kärsivällisyyden ylistys

Teos:  Tarjoilulautanen  Tekniikka ja materiaali: Etsauskuvioitu lakkatyö, bamburunko
Koko: halkaisija 30 cm  Hankintapaikka ja -aika: Mandalay, Myanmar 1987
——————————————————————————-
Siron lakkalautasen kuvioaiheena on hintha, hindulaisuuden rikkaasta mytologiasta Myanmarin kuninkaallisiin palatseihin lennähtänyt lintu. Hintha on vesilintu, lento- ja uimataitoisena se ylittää elementtien rajat. Joskus siivekäs tulkitaan ankaksi tai hanheksi. Se on Saraswatin, tieteiden ja taiteiden suojelijan tunnus. Myanmarissa lintu muokkautui paikalliseen makuun sopivaksi ja sen voi nähdä maan kaikilla temppeleillä valvomassa buddhalaisen pyhäkön rauhaa. Tässä lautasessa keskellä olevaa hinthaa kiertää Myanmarin kansallislinnusta riikinkukkofasaaneista koostuva vyöhyke. Muita lakka-astioiden tyypillisiä aiheita ovat viikonpäivä- tai horoskooppisymbolit, myyttiset eläimet ja kohtaukset Ramayanasta (Yama Zatdaw).

Lakkatekniikka matkasi Myanmariin kiinalaisten kauppiaiden ja lähettiläiden mukana viimeistään 900-luvulla. Kiinassa lakkatyöllä on yli 3000 vuoden historia. Myanmarilainen lakka uutetaan Kaakkois-Aasian luontoon kuuluvasta thit-si -nimisestä puusta (Melanhorrea usitata). Se on jonkin verran erilaista kuin Kiinassa ja Japanissa suositun sukulaispuun uute ja poikkeaa kokonaan Intian ja Euroopan käyttämästä raaka-aineesta. Myös Vietnamissa on oma, vahvasti omaleimainen lakkaperinne.


Kuva: Vietnamilaisia lakkalautasia. Helmiäistä jäljittelevä koristekuviointi on koottu ankanmunien kuoren palasista. Ho Chi Minh City, 2008

Esineen valmistus alkaa
bamburungon punomisella. Pohja voi olla myös puuta, paperia, kangasta tai jopa hevosen jouhia, josta hienoimmat astiat valmistuivat. Esineen pinta hiotaan huolellisesti tasaiseksi. Punoksen reiät tukitaan lakkauutteen ja hienon saven sekoituksella. Lakkaa levitetään esineen pintaan hyvin ohuina kerroksina. Jokaisen kerroksen välillä astian annetaan kuivua hitaasti viileässä kellarissa. Esineen kuivausprosessi kestää n. kuusi kuukautta. Koristelematon puhdas lakkaesine on väriltään musta.

Helakanpunainen väriaine on perinteisesti ollut Kiinasta tuotua mineraalia, sinooberiä (elohopeasulfidi HgS). Pinnan etsauskoristelussa kuvio piirretään esineen pintaan terävällä piikillä. Haluttu väri hierretään pulverimuodossa uurteisiin. Muut värit lisätään samalla tavoin. Perinteiset punainen ja musta saivat rinnalleen keltaisen ja vihreän, joita esiteltävässä lautasessakin käytetään. Turismin vaikutuksesta väreihin on sittemmin lisätty sininen, jota Myanmarissa ei aikaisemmin juuri käytetty. Myös kuvioaiheet muokkautuivat matkailijoiden toiveiden mukaisiksi.

Kauniit ja kevyet lakkaesineet olivat vuosisatoja sitten Myanmaria hallinneiden kuninkaiden arvostamia käyttöesineitä. Hitaasti etenevä valmistus oli tiettyihin kyliin asettuneiden perheiden vaalimaa ammattitaitoa, jonka salaisuudet siirtyivät isältä pojalle ja äidiltä tyttärelle. Lakkarasiat suojasivat trooppiselta kosteudelta niin kuninkaallista viestinvaihtoa kuin buddhalaisten luostareiden pyhiä tekstejäkin. Monin eri tavoin koristellut esineet olivat myös kallisarvoisia lahjoja vieraileville naapurimaiden lähettiläille. Myös tavalliset kansalaiset käyttivät kestäviä lakkaesineitä arkisissa toimissaan. Taipuisa tekniikka asettui niin monenlaisten astioiden, betel-pähkinöiden ja tuhtien cheerot-sikarien säilytysrasioiden kuin suurikokoisten Buddha-patsaiden, soittimien ja valtaistuintenkin muotoon. Myös huonekalut, esimerkiksi pöydät ja suuret säilytysarkut soveltuvat lakkatekniikalle. Esineiden koristelussa käytetään myös reliefikuviointia, lehtikultausta, helmiäistä sekä peililasi- ja puolijalokiviupotuksia – tai näiden kaikkien sekoitusta.

Korkeatasoisimmat lakkaesineet löytyvät nykyisinkin Baganista, jossa käsityöperinne elää vielä vahvana. Myös pohjoisessa, Monywan lähistöllä sijaitseva kylä Kyaukka tunnetaan lakkatyöstä. Kyaukka on sivussa turistien tutummilta reiteiltä, mutta hyvällä onnella kulkija pääsee juttusille vanhemman polven mestarin kanssa. Yangonissa on lukuisia korkeatasoisia taidekäsitöitä myyviä gallerioita. Matkailija voi löytää jännittäviä esineitä myös Shwedagonin portaikoista ja Bogyoke Aung Sanin mukaan nimetystä katetusta basaarista Yangonista. Aitojen lakkatöiden paras ostospaikka on tietysti käsityöläisperheen paja, joskin niiden löytäminen saattaa olla kiireisellä aikataululla liikkuvalle haastavaa.

(c) Irene Wai Lwin Moe 2021

KERÄILIJÄN VINKKI
Myanmarin turistikeskuksissa on tarjolla lakka-astioiden ja esineiden loistava kirjo. Ensi kertaa aarteenmetsästyksessä liikkuvan kannattaa tutkia huolella esineiden valmistustekniikkaa. Joskus kaupan olevat esineet on vain pikaisesti maalattu, eivätkä ne kestä lähempää tarkastelua sen paremmin kuin suomalaisen asunnon kuivaa ilmaakaan.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s