Vuosi vaihtuu – Härkä siirtyy syrjään, kun TIIKERI astelee sisään. Vuonna 2022 tällä blogisivustolla matkataan sankareiden seurassa. Legendat, myytit ja sadut ovat ihmiskunnan yhteistä perintöä. Ihmetarinoiden käänteet ja faabeleiden puhuvat eläimet ilahduttavat kuulijoita vuosisadasta toiseen. Tiikerin vuoden 2022 aikana lukijamme tutustuvat historiallisiin ja myyttisiin sankareihin eri puolilta Aasiaa. Samalla pohditaan urhoollisuuden ja rohkeuden käsitteitä meillä ja muualla. Seuraavassa korealaisessa kansantarinassa epäitsekästä ja aitoa sankaruutta edustaa itsensä rakkauden vuoksi uhraava tiikerineito.

TIIKERINEITO
Muinaisen Sillan kuningaskunnassa Koreassa oli tapana kokoontua kerran vuodessa Hung-Yun San buddhalaistemppelille rukoilemaan onnea ja menestystä tulevalle vuodelle. Monipäiväistä kansanjuhlaa vietettiin tanssien ja laulun säestämänä. Kerran temppelin pihamaalle asteli häikäisevän kaunis neito. Hän rukoili ilta illan jälkeen alttarin edessä hartaasti kumartaen. Eräänä kuutamoisena iltana yksikseen vaeltava tyttö kohtasi nuorukaisen, jonka nimi oli Kim Hyon. Nuori pari viihtyi hyvin yhdessä ja ennen pitkää rakkauden tuli leimahti heidän sydämessään. Kun temppelijuhla päättyi, halusi nuori Kim seurata neitosta tämän kotitaloon vuorille. Tyttö esteli rakastajaansa ja karkasi pimeyden tullen metsäiselle polulle. Kim ei kuitenkaan halunnut luovuttaa, vaan seurasi lemmittynsä jäljessä pienen majan luo. Kun neito huomasi Kimin saapuneen ovelle, hätääntyi hän kovin. ”Veljeni tulevat pian kotiin. Mene nopeasti piiloon sermin taakse!” Kim totteli ja pian hän kuuli askelten lähestyvän majaa. Kauhistuttava karjaisu jäädytti nuorukaisen veren: kaksi suurikokoista tiikeriä seisoi ovella.

”Sisko, meillä on nälkä ja täällä haisee ihminen. Valmista hänet pian meille syötäväksi,” murisivat veljet. ”Millaisia ovat käytöstapanne!” vastasi tyttö, ”Menkää pois! Mies on vieraani.” Tiikerit kääntyivät ja katosivat viidakkoon. Tyttö puhutteli pelosta vapisevaa Kimiä: ”En ole tavallinen tyttö, vaan tiikeri. Olet rakastanut minua hellästi ja siksi suojelen sinua. Koska olen rakastanut ihmistä, on minun kuoltava. Palaa ihmisten kaupunkiin ja elä elämääsi.” Kim voinut ei millään uskoa, että hänen edessään seisova hento kaunotar voisi olla julma peto. Kauhistuttavalta tuntui myös ajatus, että neito on kuoleman oma. ”Haluan suojella sinua hengelläni”, vakuutti Kim.

”Kuuntele minua nyt tarkasti”, pyysi neito. ”Huomenna tulen tiikerin hahmossa kaupunkiin. Pelottelen ihmisiä markkinatorilla ja kaappaan vangikseni kuninkaan tyttären. Sinun täytyy silloin tarttua miekkaasi ja surmata minut. Kuningas palkitsee sinut varmasti.” Kim vastusteli aikansa, mutta suostui sitten palaamaan kaupunkiin. Seuraavana päivänä kävi kuten neito oli luvannut. Solakka naarastiikeri hiipi kaupungin kaduilla uhkaavasti muristen. Ihmiset pakenivat kauhun vallassa eri suuntiin. Kaiken sekasorron keskellä kuninkaan nuori tytär jäi tiikerin hampaisiin. Silloin Kim riensi paikalle ja sivalsi tiikerin kurkun poikki miekallaan. Riemukas väkijoukko kiidätti prinsessan ja sankarillisen Kimin kuninkaan palatsiin. Kiitollinen hallitsija antoi tyttärensä Kimin puolisoksi ja hänestä tuli varakas mies. Kim ei kuitenkaan unohtanut ensirakkauttaan tiikerineitoa vaan rakennutti tämän muistoksi temppelin. Se sai nimen Ho Won Sa, ”Tiikerin toivomus”.

Korealainen kansantarina, englannista kääntänyt Irene Wai Lwin Moe
Artikkelikuva, Katsushika Hokusai