Hyvää alkanutta uutta vuotta 2023! Pandemian jälkeinen maailma on vähitellen avautumassa matkailulle niin itään kuin länteenkin. Tämän kunniaksi olemme valinneet tulevan vuoden blogi-teemaksemme perinteiset kansanjuhlat ja festivaalit. Tervetuloa joka kuukausi mukaamme juhlimaan aasialaiseen ja intialaiseen tapaan.

Ōmisoka ja Hatsumōde – Uudenvuoden viettoa Japanissa
Japanilaiset alkoivat viettää uutta vuotta länsimaisen ajanlaskun mukaan vuonna 1873. Sitä ennen käytössä oli ollut kiinalaisten kehittämä kuukalenteri, jossa juhlapäivät liikkuvat Kuun vaiheiden mukaisesti. Juhlassa on edelleen paljon piirteitä Heian-kauden tuhatvuotisesta tapa- ja uskomuskulttuurista. Vuoden kääntyessä päätökseensä ajatus uudesta alusta ”puhtaalta pöydältä” ohjaa kansalaisten toimia. Uudenvuoden yönä 31.12. temppeleiden kelloja soitetaan 108 kertaa. Buddhalainen lukema symboloi menneiden rikkomusten kuittaamista.

Uuden vuoden aattoiltaa, ōmisokaa, vietetään tavallisesti perheen kesken seuraten televisiossa käytävää Koohaku utagassen -laulukilpailua. Juuri ennen puoltayötä syödään toshikoshi-sobaa, pitkää tattarinuudelia, jolla ”vuodenvaihde ylitetään”. Uuden vuoden ensimmäinen uni, hatsuyume, on merkityksellinen. Jos unessa näkee onnenjumalien takarabune-laivan, on tuleva vuosi kaikin puolin onnekas. Aikoinaan oli suosittua asettaa takarabune-puupiirrosvedos tyynyn alle edistämään hyvien merkkien näkemistä unessa. Onnen merkkejä ja symboleita voi lukea myös uudenvuoden juhla-ateriasta, osechi ryorista.

Kotien koristelusta löytyy hauska muistuma menneeltä ajalta. Perimätiedon mukaan ”Vuosien jumaluus”, Toshigami on mieltynyt teräväpäisiin esineisiin. Oven pieleen asetellut viistoon leikatut bambun rungot ja pitkäneulaiset männynoksat toivottavat hyväenteisen kamin tervetulleeksi kotiin. Asetelmissa on mukana myös punaisten marjojen oksia ja mandariineja. Toinen keskeinen uudenvuoden koriste on kagamimochi, ”peilikakku”, joka asetetaan esille kodin shinto-alttarille tai tokonomaan. Kaksi päällekäistä pyöreää kakkusta symboloi sukupolvien välistä jatkuvuutta ja vuosien kiertoa.

Vuoden ensimmäinen pyhäkkökäynti, hatsumōde kuuluu tärkeisiin uudenvuoden perinteisiin. Siihen ei kuulu erityistä yhteistä seremoniaa, vaan ihmiset vierailevat tammikuun alkupäivinä tervehtimässä heille läheistä shintojumaluutta, kamia oman aikataulunsa mukaisesti. Juhlapukuihin pukeutuneet japanilaiset jonottavat kärsivällisesti suosituimmille pyhäköille. Esimerkiksi Tokion Meiji Jingūlla vierailee vuoden kolmen ensimmäisen päivän aikana normaalisti n. 3,5 miljoonaa vierasta. Meikäläistä tinanvalantaa vastaa paperisen omikuji-ennustuksen ostaminen pyhäköltä. Uusi ennustus hankitaan kurkistusluukuksi tulevaan vuoteen. Onnen ennusteen lisäksi omikujista löytyy myös elämänohjeita mietittäväksi.

Japanissa vuodet kiertävät 12 eläinmerkin kehää. Alkaneen vuoden 2023 eläinmerkki on jänis. Se lupaa tuotteliasta ja onnekasta ajanjaksoa – hyppyä ylös ja eteenpäin kohti parempaa.

—————————-
Teksti (c) Irene Wai Lwin Moe ja Tuula Moilanen
Kuva, Chobusai Eishi (1756–1829). Kaunottaria uudenvuoden päivänä. Puupiirros