Kahdeksan kuolemattoman legendat ovat syntyneet Kiinassa viimeistään T’ang-kaudella, n. 600-900-lukujen aikana. On tosin mahdollista, että ne ovat vieläkin vanhempaa perua. Taolaiset myytit  ja uskomusperinne Bambulehdon viisaista, jotka asuvat taianomaisella Onnellisten saarella, yhdistyvät todella eläneiden historiallisten henkilöiden kohtaloihin. Kuolemattomat ovat eräänlaisia hyvän tahdon lähettiläitä ja tiettyjen asioiden suojelijoita. Kuolemattomat eivät ole samalla tapaa ”jumalia” kuin esimerkiksi Kreikan ja Rooman antiikinaikaiset hahmot. Länsimaiselle ihmiselle tuttuja vastineita voisi hahmotella katolisten ja ortodoksien pyhimysgallerioista. Kuten pyhimykset, myös kuolemattomat ovat inhimillisen todellisuuden ja Tuonpuoleisen rajamaastossa toimivia asioiden ”mahdollistajia”.  Taiteessa kahdeksaa kuolematonta kuvataan usein, mutta ei aina yhdessä.

He Xiangu Kuolemattomien ryhmän ainoa naishahmo kantaa sylissään ruukkua, jossa on lootuskukka. He liitetään kodin piiriin. Hän on erityisesti naisten ja terveyden suojelija. He Xiangun legendassa etsitään ikuista elämää. Neitosen symbolilla lootuksella uskottiin olevan sekä sielun että ruumiin hyvinvointia edistävää voimaa. Taiteessa He lentää joskus kurjen selässä. Kurki on perinteinen pitkäikäisyyden tuttu symboli Itä-Aasiassa. (kuvassa ylärivi, vas.)

Cao Guojiu Teatterin ja esittävien taiteiden suojelija Cao on ilmeisesti historiallinen hahmo. Hänet on puettu keisarillisen hovin juhlavaan asuun. Käsissään hänellä on jadesta valmistetut ”kastanjetit”, kiinalaisesta ja japanilaisesta teatterista tutut ”kalahtavat” pitkänomaiset lyömäsoittimet. (ylärivi, 2. vas.)

Li Tieguai Lääketieteen ja parantamisen suojelijan voi tunnistaa hänen käsissään kantamasta kalebassista. Maaseudulla kiertelevät lääkärit ja apteekkarit käyttivät ennen kalebasseja lääkekasvien ja pulvereiden kuljetuksessa. Huomiota kuvissa ja veistoksissa herättää, että Li seisoo yhdellä jalalla. Vartalon toisella puolella näkyy usein bambusta valmistettu kainalosauva, joka on Lin toinen tunnus. Lin raihnainen hahmo lienee kuolemattomien joukon tunnetuin. Hänen kansansuosiotaan on nakertanut vuosisatojen mittaan tieto, että kyseinen hahmo on temperamenttinen ja äreä. Mitäpä muuta sairauksiin liittyvältä jumaluudelta oikeastaan voisi odottaakaan. (ylärivi, 3. vas.)

Lan Caihe Kukkakoria kantava Lan on tietysti kukkakauppiaiden erikoissuojelija. Hänen sukupuolensa on epäselvä, mutta yleensä hänet mielletään nuoreksi mieheksi, joka esimerkiksi teatterikappaleissa pukeutuu naisen asuihin. Kuten muistetaan, sekä vanhassa Kiinassa, että Japanissa teatterin näyttämöllä esiintyivät vain miehen. Lan Caihe edustaakin idän suvaitsevassa jumalmaailmassa varhaista transgenderiä. (ylärivi oik.)

Lü Dongbin Kuolemattomien johtaja on historiallinen hahmo. Hän eli T’ang -dynastian aikaan, mahdollisesti 700-luvulla. Lü tunnetaan mm. runoudesta. Hänen tuntomerkkinään on selän takaa pilkistävä miekka, jolla hän legendoissa taistelee tietämättömyyttä ja pimeyden voimia vastaan. Kiinnostavaa, että tämä hahmo tunnetaan naistenmiehenä ja siksi myös romanttisten pulmien sovittelijana. (alarivi, vas.)

Han Xiangzi Huilunsoittajien ja musiikin suojelija on helppo tunnistaa huilusta (dizi). Ei ole varmaa elikö tämän kuolemattoman esikuva todellisesti, mutta ainakin hänen säveltämäkseen nimettyjä musiikkikappaleita tunnetaan ja esitetään edelleen. (alarivi 2. vas.)

Zhang Guolao   Zhangin legendan taustalla on ilmeisesti oikea historiallinen henkilö. Aasilla ratsastava Zhang on askeetti-okkultisti, jolla on lukuisia taikavoimia. Hänet on helppo tunnistaa vanhasta lyömäsoittimesta, ns. ”kalarummusta” (yugu), jota hän kantaa sylissään. Soitin on solakka bamburunko, jonka sisältä pilkistää kapulapari. (alarivi, 3. vas.)
 
Zhongli Quan Kuolemaan liitetty Zhongli pystyy myös herättämään vainajat uudelleen eloon viuhkaansa heiluttamalla. Jumaluudella on kädessään litteä píng shàn (jap. uchiwa), ”banaaninlehteä” muistuttava viuhka. Zhongli kuvataan tavallisesti vanhemmanpuoleiseksi mieheksi, jonka edesta rennosti avoin asu paljastaan pullean vatsan. (alarivi oik.)

Kuolemattomat ovat kaikki kotoisin Kiinasta, vaikka he ihmisten mukana ovatkin matkanneet kaikkialle, missä on kiinalaisiakin. Japanissa tavattavat seitsemän onnenjumalaa (shichifukujin) ovat kiinalaisille kollegoilleen vain kaukaista sukua. Japanilaisten elämään osallistuvien onnenjumalien tausta on varsin monikulttuurinen. Seitsemän ryhmästä kolme on kotoisin Kiinasta ja taustaltaan taolaisia. Intialaisen jumalmaailman matkalaisista kaksi on buddhalaista ja yksi hindu. Vain yksi onnenjumalista, Ebisu, on kotoisin Japanin saarilta.

Teksti (c) Irene Wai Lwin Moe
Kuva, Free Public Domain, Wikipedia Commons