Teos:  Kaksi kiinalaista onnen symbolia  Tekniikka:  Lasitettu keramiikka  Koko: korkeus 12 cm, pituus 15 cm  Hankintapaikka ja -aika:  Feng shui -kauppa Singaporessa 2007
————————————————————————————————————

Kuvan olento on hyvän onnen ja menestyksen suojelija. Se on yhdistelmä useasta eläimestä. Tässä esimerkkiveistoksessa eläimellä on lohikäärmeen pää, jossa on kauriin sarvet. Roteva vihreäksi lasitettu vartalo on suomupeitteinen kuten lohikäärmeellä. Hahmon raajat ovat nekin suomujen peittämät, mutta ne päätyvät leijonan pitkäkyntisiin käpäliin. Selkää peittää pitkä, palatsin lemmikkikoirien turkkia muistuttava karva ja häntä on kohotettu kippuraksi, kuten koiralla. Terävät hampaat paljastavassa kidassa on onnea tuottava kolikko. Se kantaa kolmea kolikkoa myös selässään. Kolikot paljastavat, että pienen veistoksen on tarkoitus turvata kodin tai liikeyrityksen menestys. Eläin voidaan lukea temppeleitäkin vartioivien shishi-leijonakoirien luokkaan, vaikka sillä on myös piirteitä buddhalaiseen mytologiaan kuuluvasta qilinistä.

Savesta muotoiltu shishi-koira Okinawalta. Valmistuspajan nimipainauma löytyy koiran vatsapuolelta. Pituus 8 cm, korkeus 5 cm

Myyttisen eläinten tehtävänä on yleensä suojella pyhäkköä, luostaria ja palatsia, tai kotia ja liikeyritystä. Tavallisimpia keisarillisten rakennusten tai buddhalaisten pyhäkköjen suojelijoita ovat suurikokoiset shishit. Temppelivartijan roolissa niitä kutsutaan lännessä nimellä fo-koirat tai ”Buddhan leijonat”. Vartijaeläimien olemus vaihtelee tekijästä ja esineen tarkoituksesta riippuen ”koiramaiseen” tai ”leijonamaiseen” suuntaan. Eläimen lähtökohtana ovat tiibetiläiset shih tzu -koirat, joiden leppoisa olemus yhdistettiin buddhalaisuudessa tärkeään leijonan symboliikkaan. Leijona ei kuulu Kiinan alkuperäiseen eläimistöön, mutta niitä tuotiin lahjoina keisareille eri puolilta Kiinan sotilasmahdin levittäytyessä laajalle. Leijona asettuu mainiosti palatsin vartijan rooliin, vaikka siihen taiteessa sekoittuukin useita piirteitä kesystä koirasta. Shih tzu -koiria pidettiin lemmikkeinä buddhalaisissa luostareissa Tiibetissä. Niitä lahjoitettiin Kiinan keisareille, josta koiramaiset piirteet sitten siirtyivät myyttisen vartijan hahmossa taiteeseen. Tarina kertoo, että shishi-hahmo matkasi Japaniin kiinalaisten lähettiläiden mukana. Suojelevat leijona-koirat esiintyvät niin Japanin kuvataiteessa kuin temppeliarkkitehtuurissakin.

Katsushika Hokusain leijonakoirat, puupiirros. Tarina kertoo, että Hokusai oli huolissaan tyttärenpoikansa holtittomasta elämäntavasta. Hän piirsi shishi-leijonakoiria joka päivä vuosien 1842-1843 välisenä aikana onnettomuuksilta suojaaviksi amuleteiksi. Taiteilijan tytär kokosi 86 kuvaa albumiksi Hokusain kustantajalle 1847.

KERÄILIJÄN VINKKI
Ikivanha kaupunkien ja kotien suunnittelua määrittävä, taolaisten alkemistien ja oppineiden harjoittama feng shui elää voimakkaana kiinalaisessa maailmassa. Siitä on tullut suosittua myös lännessä. Feng shuihin liittyvää esineistöä myydään erikoisliikkeissä mm. Singaporessa ja muissa suurkaupungeissa, joissa on runsaasti kiinalaista väestöä.

Artikkeli  ©  Irene Wai Lwin Moe
Kuvat  ©  Tuula Moilanen ja Daniel Wai Lwin Moe