Kuninkaallinen riidansovittelija

rauhantekija_2

Teos:  Thagyamin-veistos  Tekniikka ja materiaali:  Kullattu balsapuu, lyöntimetalli  Koko: korkeus 10 cm, halkaisija 6 cm   Hankintapaikka ja -aika: Yangon, Myanmar 1987
———————————————————————————————————-
Esiteltävä pieni veistos on kotoisin Myanmarista, jossa korkeatasoisella puuveistotaiteella on vuosisataiset perinteet. Thagyamin, jumalten kuningas kuuluu ns. 37 natin luetteloon. Nat-henget ovat ikivanha jumaluuksien joukko Kaakkois-Aasiassa. Heidän tehtävänään on suojella ihmisiä arkielämän vastoinkäymisissä. Natit liittyivät buddhalaisen universumin asukkaiksi Baganin kuninkaiden yhdistäessä valtakuntaa 1000-luvulla. lkikurisista ja vallattomista nat-hengistä tuli Thagyaminin johdolla salonkikelpoisia.

Thagyaminin hahmon juuret juontavat alun perin Intiaan. Buddhalaiset kuninkaat palkkasivat hovin neuvonantajiksi bramiineja, jotka toivat intialaiset jumalat mukanaan Myanmariin. Thagyaminin taustalla kangasteleekin kolmipäisellä norsulla ratsastava Indra (buddhalaisissa maissa Sakra tai Sakka).  Thagyaminin myanmarilaisessa legendassa ei muiden nat-henkien tapaan ole kotoperäistä juonikuviota. Hän on enemmänkin vedalaisen jumalan, buddhalaisen bodhisattvan ja kiinalaisen keittiöjumalan yhdistelmä. Thagyamin istuu kotialttarilla tai pagodialueella hyväntahoisena perheen suojelijana. Hän pitää kirjaa asukkaiden teoista ja valvoo Buddhan opetuksen noudattamista.

nathenkia_myanmar

Nat-henkiä temppelin seinämaalauksessa Baganissa. Fresko vuodelta 1794.

Huhtikuussa vietettävän uudenvuoden juhlan aikaan Thagyamin astuu alas taivaallisesta palatsistaan vieraillakseen maan päällä. Silloin on ainutlaatuinen tilaisuus korjata päättyvän vuoden virheet ja ”pestä pois” väärät teot. Jälkimmäinen ohje konkretisoituu Myanmarin vauhdikkaimmassa festivaalissa, Thingyanissa, jota vietetään kuuman kauden lopuksi, ennen sadekauden alkamista. Kolmen päivän aikana kansalaiset kaatavat sankoittain vettä toistensa päälle. Avuksi otetaan kaikki mahdolliset vettä kantavat kipot. Innokkaimmat turvautuvat jopa paloruiskuihin. Musiikki kaikuu ympäri vuorokauden ja läpimärkä ihmisjoukko tanssii riehakkaasti kaupungin katuja kiertelevien kuorma-autojen lavoilla. Pagodeilla Thagyaminin patsaille kumotaan vettä, jotta tämä unohtaisi veden kaatajien menneet virheet, eikä raportoisi niitä Buddhalle.

Thagyaminin toinen tärkeä tehtävä on toimia erimielisyyksien sovittelijana. Esiteltävässä pienoisveistoksessa jumala on pukeutunut Myanmarin muinaisten kuninkaallisten asuun. Käsissään hän pitää pikkuruisia, heleä-äänisiä symbaaleja (linkwin). Tarun mukaan kauan sitten, kun eläimet vielä osasivat lentää, norsu ja chinthe-leijona riitelivät. Thagyamin kuuli kinastelun ja halusi lopettaa sen. Hän otti kaksi symbaalia ja alkoi soittaa. Niin kaunista oli jumalan musiikki, että riitapukarit hiljenivät sitä kuuntelemaan. Legenda tähdentää sovun ja yhteishengen merkitystä perheen sisällä.

*  Löydä muita Myanmar-aiheisia artikkeleita TÄÄLTÄ


KERÄILIJÄLLE
Theravada-buddhalaisuudessa Buddha ei ole jumaluus, eikä hän myöskään pidä kirjaa ihmisten teoista. Tulkinta on kansanomainen selitys karmalle, abstraktille syyn ja seurauksen filosofialle. Usko erilaisiin jumalolentoihin ja henkiin on inhimillistä, mutta se ei kuulu buddhalaisuuden ajatukseen perimmäisestä elämän tavoitteesta.

Artikkeli © Irene Wai Lwin Moe
Valokuva veistoksesta, Tuula Moilanen
Valokuva freskomaalauksesta, Sergey S. Ozhegov

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s