Antikvariaattien aarrekätköillä

Tanizaki_kansi
Teostiedot:
Jun’ichirō Tanizakin romaani Kagi (Avain). Säilytyslaatikko kuvassa vasemmalla  Ulkomitat: 16 x 23 cm  Hankintapaikka ja -aika: Yamazaki Art Books antikvariaatti, Kyoto 2013
————————————————————————————————————
Vuosien mittaan kodin kirjahyllyyn on saattanut kertyä varteenotettava määrä teoksia, joiden selailu herättää monta mukavaa muistoa. Kirjat vievät lukijansa aikamatkalle eri maihin ja kulttuureihin tai lennättävät keskelle mielikuvituksellisia tapahtumia tulevaisuudessa. Kirjojen keräily on kiehtova harrastus. Edes lompakon paksuus ei vaikuta siihen suuresti. Kokoelma kasvaa antikvariaattien aarrekätköjä tutkimalla.

Esittelykuvassa on kiotolaisesta antikvariaatista löydetty Jun’ichirō Tanizakin (1886-1965) romaaniteos Kagi. Kirja on japaninkielisen alkuperäistekstin 2. painos vuodelta 1957 (ensipainos 1956). Tanzaki kuuluu japanilaisen kirjallisuuden kärkinimiin. Hän oli ehdolla Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajaksi 1964. Esiteltävän Kagi-teoksen kiinnostavuutta nostaa sen alkuperäinen kuvitus ja kannen design,  jonka on tehnyt kansainvälisesti tunnettu puupiirrostaiteilija Shiko Munakata (1903-1975). Tämän kirjan ostopäätökseen onkin vaikuttanut juuri kuvituksen mukanaolo.

Vanhoilla kirjoilla on usein enemmän tunnearvoa, kuin rahassa mitattavaa arvoa. Moni kirjalaatikoita mummolan ullakolla penkova yllättyy kuullessaan, ettei ikä välttämättä vaikuta kirjan hintaan. Ensipainokset ja tunnetun kirjailijan signeerauksella varustetut teokset ovat tietenkin oma lukunsa. Keräilijän ei siis tarvitse keskittyä vanhoihin kirjoihin. Myös nykyteoksista voi kehittyä kiinnostava kokonaisuus. Kun kipinä kirjojen keräilyharrastukseen leimahtaa, on hyvä aluksi määritellä sen suunta. Näin toimien piirtyy kartta aarteenmetsästykselle. Seuraavassa muutama opaste alkumatkalle:

1. Mikä keräilykohteeksi? Kokoelman lähtökohtana voi olla jonkun tietyn kirjailijan tai kuvittajan tuotanto, tai joku itseä kiinnostava aihepiiri, kuten vaikkapa elämänkerrat, matkakertomukset tai kansantarinat. Myös näyttelykatalogit ja karttakirjat ovat hyviä keräilykohteita. Painotuotteiden tulevaisuus on käännekohdassa, joten fyysisten kirjojen keräilyssä kiinnostavia uutuusteoksia ei pidä jättää hankkimatta. Ne ovat tulevaisuuden antiikkia.

scifi_magazine

Scifi-elokuvien harrastajan unelmateos, valokuvakirja klassikkopahiksista. Starlog Press, New York 1980

2. Kuvakirjoja vai tekstitietoa? Moni rajaa etenkin kokoelman suunnitteluvaiheessa hankintojen ulkopuolelle kirjat, joiden kieltä ei hallitse. Tämä on turhaa. Esimerkiksi satukirjojen kuvitus on ihastuttava tutkimuskohde. Myös elokuvajulkaisut, sankaritarinat, jännittävät typografiset ratkaisut tai eri kielien kirjaimisto voivat olla keräilykohde. Mikäli kiinnostuksen kohteena on jokin yksittäinen kirja, esimerkiksi Kalevala, yrittää keräilijä hankkia mahdollisimman monelle eri kielelle käännetyt ja eri taiteilijoiden kuvittamat teokset kokoelmaansa.

3. Mihin hintaan? Vanhojen teosten kunto vaikuttaa niiden hintaan. Antikvariaatissa kirja kannattaa selailla huolella läpi. Repeytyneet lehdet laskevat teoksen arvoa. Sivujen laitoihin riipustellut huomautukset vaikuttavat myös negatiivisesti, jolleivat ne sitten todistetusti ole jonkun mielenkiintoisen historiallisen henkilön kirjoittamia.

korealaisiasatuja

Kansansatujen keräilijälle tarinoita Koreasta. Englanninkielinen 3. painos 1982 (ensipainos 1952)

4. Oikea käsittely ja luettelointi. Kirjoja käsitellään aina puhtain käsin. Älä koskaan päällystä kokoelmasi kirjaa muovilla. Sivujen repeämiä ei myöskään pidä korjailla teipillä, sillä sen liima tuhoaa paperin ajan myötä. Jos kirja on arvokas ensipainos tai muu kaunis kirjavanhus, säilytä se kankaaseen tai hapottomaan paperiin käärittynä tai sille varta vasten tehdyssä säilytyslaatikossa. Kokoelman teokset on syytä luetteloida tulevaisuutta varten. Luetteloon merkitään ainakin teostiedot, tekijä, teoksen nimi, painovuosi ja hankintapaikka ja -aika, sekä hinta. Tiedot kannattaa tulostaa paperille tai kirjoittaa käsin erilliseen vihkoon, sillä tallenteiden säilyvyydestä pilvipalvelimissa ei aina ole takeita.

5. Kunto ja konservointi. Vanhojen kirjojen korjaaminen on hauska harrastus. Harjoitukset voi aloittaa purkamalla antikvariaatista halvalla ostettuja dekkareita ja koulukirjoja osiin ja tutkimalla niiden tekotapaa. Kirjansidonnan kursseille osallistuminen antaa lisätietoa kirjojen anatomiasta ja sidonnoissa turvallisesti käytettävistä materiaaleista. Vanhojen arvoteosten korjaaminen ja konservointi on kuitenkin aina jätettävä ammattilaisten käsiin.


Kirjansidonnan kursseja TULOSSA syksyllä 2020
KOHTA ILMESTYY!  Tuula Moilanen: Kirjansitojan Käsikirja. Kustannusosakeyhtiö Taide

*  Löydä muita Japani-aiheisia artikkeleita TÄÄLTÄ


ESIMERKKINÄ omistautuneesta ja suurta iloa myös muille tuottaneesta kirjakeräilystä on Arja ja Heikki Liutan vuonna 2005 avaama Daniel Medelplanin museo Kukkolan kylässä Pälkäneellä. Museo on kunnianosoitus aapiskukolle ja 1657-1737 eläneelle Daniel Medelplanille. Medelplan kaiversi 28-sivuisen aapisensa puulaatoille, joilta kirja, ”Lasten Paras Tawara” painettiin.  http://www.kolumbus.fi/medelplan/

Artikkeli ©  Irene Wai Lwin Moe
Kuvat ©  Tuula Moilanen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s