Aritayaki – Tarinoita lautasella

bty
Esine:
Aritayaki-lautanen  Tekniikka ja materiaali: Posliini, sininen maalaus lasituksen alla, pohjassa ei merkintöjä.  Koko: halkaisija 15,5 cm, k. 5 cm  Hankintapaikka ja -aika: Saatu lahjana, Kioto Japani 1998
————————————————————————————————————
Esiteltävä sinivalkoinen lautanen on jälkiruokien ja teekakkusten tarjoiluastia. Matala laita on piparkakkumaisen lainehtiva. Sisäreunaa kiertää monipolvinen kukka- ja lehväköynnös. Lautasen pohjalle on maalattu maisema, jossa usvapilvet leijailevat vuorenhuippujen ympärillä. Kaksi purjevenettä lipuu joella, jonka yli kulkevalla sillalla seisoo kaksi miestä. Toinen heistä osoittaa edessä avautuvaa maisemaa. Maalauksen tunnelma on lyyrinen. Se jatkaa kiinalaisen maisemamaalauksen pitkää traditiota, jossa taolaisuuden elementit vuoret, vesi ja pilvet toistuvat. Ihminen on vain pieni osa suurta luontoa. Myös kulttuurin tuotteet, rakennukset ja veneet kutistuvat maiseman mahdin keskellä oikeisiin mittoihinsa.

Japanilainen Arita-posliini 有田焼 tunnetaan paremmin länsimaissa nimellä imari. Se on kotoisin Aritan kaupungista, eteläiseltä Kyūshūn saarelta. Aritassa ja sitä ympäröivässä Hizenin provinssissa toimi jo 1600-luvulla lukuisia posliini- ja keramiikkatehtaita, joiden tuotantoa kulki sekä Kiinaan että Euroopan markkinoille. Arita-posliinin sininen kuvio maalataan lasituksen alle. Aiheen ääriviivat liudentuvat tussimaalauksen tavoin pehmeästi valkoiseen taustaan. Sininen väri on kobolttioksidia, joka kestää posliinin valmistuksessa vaadittuja korkeita lämpötiloja (1200-1400 C). Kuvioaiheissa Arita-posliini suosi erilaisia kukka- ja köynnösornamenttejä, onnea ja menestystä symboloivia karppeja, kurkia ja leikkiviä lapsia sekä taolaista luonnonmystiikkaa henkiviä maisemia.

Perimätieto kertoo posliinin taustaksi tarinaa Aritassa 1600-luvun alkupuoliskolla toimineesta korealaisesta Yi Sam-pyeongista (k. 1655), vaikka uusin historiallinen tutkimus ei miehen osuutta asiaan vahvistakaan. Varmasti tiedetään kuitenkin, että japanilaiset toivat saarelle sotasaaliina joukon korealaisia keraamikkoja, joukossa myös mainittu mestari Yi. Työpajojen paikka valikoitui Aritan seudulle, josta oli löydetty rikas esiintymä kaoliinia. Se on posliinin ja korkeatasoisen keramiikan raaka-ainetta.

Aritan posliinipajat tuottivat 1600-1800-luvuilla astioita, joiden muotokieli noudatteli eurooppalaisten makua. Koristelussa seurattiin kiinalaisia esikuvia. Muodikkaat astiat matkasivat Hollannin Itä-Aasian kauppakomppanian laivoilla Nagasakin satamasta Euroopan kuninkaallisten pöytiin. Erityisen haluttua oli ns. ”kultabrokadiposliini”, jonka japaninkielisestä nimityksestä kinrande juontuu kauppanimi imari. Imari-posliinin tyypillinen koristelutapa on monivärinen lasituksen päälle tehty maalaus. Punaisen, vihreän ja kultavärin ääriviivat on maalattu mustalla. Moniväristä posliinia tuotettiin miellyttämään ensisijaisesti eurooppalaista asiakaskuntaa. 1700-luvulla moniväristä imaria kopioitiin sekä Kiinassa että Euroopassa innokkaasti. Japanissa maan omaan kysyntään vastattiin puhtaan pelkistetyillä kuvioinneilla.

imari_2
*  Löydä muita Japani-aiheisia artikkeleita TÄÄLTÄ


KERÄILIJÄN VINKKI
Kiinalaiset ovat ihmiskunnan ylivoimaisesti suurin keksijäkansa. Myös posliini on kotoisin Kiinasta, jossa sen varhaisimpia esimuotoja valmistettiin jo 3000 vuotta sitten. Nykyisen määritelmän mukaista posliinia siellä tuotettiin viimeistään 600-luvulla. Posliinin keräily tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia. Harrastuksen pariin aikovan onkin parasta rajata kiinnostuksensa kohde jo alkuvaiheessa. Myös taustatutkimus vie mennessään: museoiden kokoelmiin tutustumisen lisäksi aiheesta löytyy runsaasti kirjallisuutta.

Artikkeli ©  Irene Wai Lwin Moe
Kuvat ©  Tuula Moilanen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s