Teos: Kaappi  Alkuperä: Tiibet/Nepal  Tekniikka ja materiaali: Maalattu puu
Koko: kork. 67 cm, lev. 52 cm, syvyys 25 cm  Hankintapaikka ja -aika: Singapore 2008
———————————————————————————————————-
Käsityönä valmistetut huonekalut tuovat kotiin tuulahduksen kaukaisista maista ja niiden taideperinteistä. Esiteltävä kaunis kaappi on tiibetiläisten pakolaisten Nepalissa valmistama. Kaapin oviin on maalattu kaksi bodhisattvaa. Myös kannen ja vetolaatikon lootusaihe liittyy buddhalaisen taiteen rikkaaseen symboliikkaan. Kaappia on ”vanhennettu” pintoja hellävaraisesti hankaamalla. Huonekaluissa usein käytettyjen kirkkaiden väriyhdistelmien pehmentämisellä on arveltu olevan länsimaista ostajakandidaattia miellyttävä antiikkisen tuntu.

Puuhuonekalujen ja käyttöesineiden maalauskoristelu on tyypillistä etenkin Vajrayana buddhalaisuuden alueella Tiibetissä ja Mongoliassa. Vajrayanaan kuuluvat käsitykset maailmassa toimivien jumalten ja demonien olemuksesta yhdistyvät maalausten aihelmissa shamanistiseen ja animistiseen perinteeseen. Luonnonoloiltaan haastavassa ympäristössä eläneiden ihmisten kotien sisustuksessa kalusteet ja esineet maalattiin perinteisesti voimakkain värein. Buddhalaisten jumalolentojen ja symbolien kuvilla torjuttiin perheen hyvinvointia vaanivaa pahoja henkiä.

Vajrayana on buddhalaisuuden kolmas pääsuuntaus. Nimi on suomennettu ”Timanttipoluksi”. Suuntauksen sisällä on lukuisia koulukuntia, kuten Theravada ja Mahayana buddhalaisuudessakin. Vanhin tieto buddhalaisuuden saapumisesta Tiibetiin on 700-luvulta. Gautaman 400-luvulla ennen ajanlaskumme alkua kehittämä opetus oli siinä vaiheessa jo n. 1200 vuotta vanhaa. Se oli muokkautunut vuosisatojen saatossa ja valloittanut koko Aasian. Omalaatuinen Vajrayana yhdisteli alkuperäiseen oppiin muiden ajattelijoiden ja kulttuurien siihen liittämiä tulkintoja. Kiinnostava suuntaus löytyy buddhalaisuuden itäisimmästä kolkasta Japanista, jossa Shingon-koulukunta on edelleen elinvoimainen. Tiibetissä ikivanha bonpo-uskonto löysi suvaitsevaisesta buddhalaisuudesta paikan, jossa kehittyä eteenpäin.

Vaikka kiinalainen vaikutus näkyy selvästi sekä värivalikoimassa, että koriste-elementeissä, hallitsee tiibetiläistä maalausta vahva omaleimaisuus. Suojaavat ornamentit toistuvat myös koruissa ja tietenkin thangka-maalauksissa. Tyypillisiä buddhalaisia symboleja lootuksen lisäksi ovat mm. kalat, kotilot, tyylitellyt solmut ja Lainpyörä. Tiibetiläiset huonekalut ovat erittäin haluttu keräilykohde. Aitoja antiikkisia kaappeja ja arkkuja on erittäin vaikea löytää ja ne ovat varsin kalliita. Huonekaluja valmistetaan runsaasti niin Kiinassa kuin Nepalissakin. Niitä myydään antiikkiliikkeissä mm. Singaporessa ja Euroopassa. Replikoita on tarjolla runsaasti myös internetissä. Huonekalujen valmistus ja koristemaalaus tarjoavat työtä tiibetiläisille pakolaisille ja ylläpitävät vanhoja käsityötaitoja.

KERÄILIJÄN VINKKI
Puuhuonekalujen ja esineiden restauroinnissa on syytä olla varovainen. Kolot ja kolhut ovat osa esineen historiaa. Suomalaisen kodin sisäilma on kuivaa, joten ovet ja laatikot eivät kenties avaudu kitkattomasti. Liikkuvia osia voi vetristellä varovasti ja hellävaroen mehiläisvahalla. Maalauspinta ei kestä kemiallisia puhdistussuihkeita.

Artikkeli ja kuvat ©  Irene Wai Lwin Moe